Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Muutoksia

Lisätty 02.03.2019

Pieniä haasteita. Niitä taas riittää. Silti, olen onnellinen. Muutos on mahdollisuus ja uudet kuviot pakottavat miettimään mitä tältä elämältä haluaa.

Kun aikanaan perustin firman, se oli pieni pakko. Kouluttauduin kosmetologiksi ja ammatissa toimiminen ilman yritystä on kuin ajaisi autoa jossa ei ole rattia, tai pyöriä. Tarkoitan tällä sitä, että harva ottaa töihin ilman, että kosmari itse vastaa kaikista vastuista ja riskeistä. Ilman toiminimeä tai muuta yritystä on hankala toimia kyseisessä ammatissa.

No perustin yrityksen ja ensimmäisen vuoden toimin kotona, mutta se ei loppujen lopuksi ollut hyvä ratkaisu. Kuluja oli kyllä vähän mutta koti on koti.... toisen yrityksen vuokratuolille menoa en silloin tainut edes harkita. Laitoin pienen hoitolan Oulunkylään ja toimin siinä n 9vuotta.

 Tässä nyt vähän vuodatan pienyrittäjän arkea, se kun ei ole ruusuinen. Hoitolan työt ja siihen päälle kaikki yrittäjyyden pakolliset toimet, lisäksi kritisoin käsityöalalla olevaa 24% alvia. Se on kohtuuton. Neljännes työstä menee heti verottajalle, lisäksi maksat yel:t, ansiotulon verot, kiinteät kulut, keräät loma-ajan palkkasi jne. Ei vaan jaksanut rämpiä, vaikka työ itsessään oli antoisaa ja palkitsevaa.

Päätös yrityksen lopettamisesta oli rankka. Epäonnistumisen tunne kalvaa takaraivossa. Olisiko pitänyt tehdä 10-tuntisia hoitolapäiviä ja vähentää loma-aikaa. Ehkä sitten olisi ollut kannattavaa ja olisi voinut nostaa edes lähellä minimiä olevaa palkkaa. En myöskään halunut tehdä työtäni liukuhihnamaisesti, joten jokaiselle asiakkaalle oli varattu reilusti aikaa.... eihän sekään ollut hyvää 'business-ajattelua'.

Nyt 1.3., olen ensimmäisen kerran elämässäni työtön. Yrityksen lopetus ja työkkäriin ilmoittautuminen on tehty. Odotan sitä paperirumbaa joka yrityksen lopettamisesta ja työkkäriin ilmoittautumisesta tulee... ja verottajalle ja kirjanpitäjälle ja yhteistyökumppaneille ja asiakkaille....jne. Toivottavasti muistan ja osaan tehdä kaikki tarvittavat selvitykset. Yrityksen perustaminen on lasten leikkiä tähän lomakemäärään verrattuna. Lisäksi tunne, kuin olisi heitetty leijonan luolaan, pitää kulkea hattu kädessä ja katse alas luotuna, ettei vaan tee mitään väärin tai hermostuta päättäviä tahoja. Päätökseni: Selviän tästäkin!

Miksi vuodatan kaikkea tätä kuvataide-sivuillani? No siksi, että haluaisin toimia kuvataiteiden parissa ja saada siitä elantoni. Hoitola on nyt mennyttä aikaa. Jos hoitolasta oli vaikea saada tuloa niin tämähän se mahdottomalta tällä hetkellä tuntuukin. Ilman kuvataide-tutkintoa, no arvaatte varmaan, ei ainakaan helppoa. Ehkä tämä ammattipolku kuvataiteilija aukeaa, sitä ei voi vielä tietää.

Otan aikalisän ja katson mihin tämä muutos vie.

Niin ja kaikki taulut ovat myynnissä, vaikka yritys on mennyttä, tarkoitus ei ole lopettaa kuvataiteiden tekemistä. Kait sitä työtönkin saa jotain ansaita, kunhan tuloistaan ilmoitaa ja jos tulee oikein reilusti tuloa niin sittenhän ei tarvitse työttömänä ollakkaan :-)